perjantai 30. kesäkuuta 2017

Seikkailun viimeinen etappi

Tässä on tullut kirjoitettua jo monta matkakartomusta,
mutta vielä on yksi matkakohde esittelemättä.

Lähdimme siis ystäväni luota Wieniin,
jossa meitä helli hieman liiankin helteinen sää.

Menimme heti ensimmäisenä päivänä Schönbrunnin linnaan.
Linna on hieman kauempana keskustasta,
mutta sinne pääsee kätevästi metrolla.


Linnassa on yksi toistaa upeampia huoneita,
mutta valitettavasti sisällä ei saanut valokuvata,
joten voitte tutustua linnan sisätiloihin vaikkapa täällä.

Linnan kuuluisimmat asukkaat olivat varmaankin
Keisari Franz Josef ja keisarinna Elisabeth eli Sisi., suomalaisittain Sissi.
Keisarinna Sisin Wienistä löytyy hyvä postaus
Martan matkassa -blogista.


Linnan upea puutarha on kesällä kauneimmillaan.
Olimme kuitenkin paikalla niin kuumana päivänä,
että etsimme lähinnä varjoisia paikkoja.

Linnan puistossa on kukkatarhojen ja kasvihuoneiden lisäksi
myös Irrgarten eli labyrinttipuutarha, jossa kuljeskelimme jonkin aikaa.
Osa labyrinttien pensaista oli niin matalia, että sieltä näki helposti reitin ulos,
mutta osa pensaista oli myös meitä korkeampia.
Hauska paikka.


Linnan puistoalueen keskellä on suihkulähde,
jonka takana näkyy Gloriette. 


Kuljimme sitä kohti ja kiipesimme sen katolle ihailemaan maisemaa
linnalle ja sen yli kohti kaupunkia.


Keisarillisen perheen asumuksia kävimme tutkimassa
myös Wienin keskustassa sijaitsevassa Hofburgissa.


Hofburgissa sijaitsevat mm. keisarilliset asunnot ja hopeakokoelmat
sekä erityinen Sissi-museo.
Tässä hieman kullan ja hopean kimallusta noista museoista.


Hofburgin sisäpihaa.


Tyttären ratsastusharrastuksen vuoksi pääkohteemme Hofburgin alueella
oli Espanjalainen ratsastuskoulu upeine lipizzanhevosineen.
Koululla ei valitettavasti ollut siellä ollessamme varsinaisia näytöksiä,
mutta menimme seuraamaan aamupäivän harjoituksia upeassa maneesissa.


Kävimme myös opastetulla kierroksella ratsastuskoulun muissa tiloissa
ja pääsimme käymään tallissa ihailemassa hevosia aivan lähietäisyydeltä.
Valitettavasti hevosia ei saanut kuvata missään vaiheessa.
Onneksi ratsastuskoulusta löytyy runsaasti materiaalia.
Tämä Maarit Helenan artikkeli upeine kuvineen kannattaa ehdottomasti lukea.

Lipizzanhevosista löytyi jokunen kuva myös vapaasti jaettavaksi.

Kuva: Machoxx, Wikimedia commons
Tässä hevosta talutetaan kadun yli tallista maneesille. 
Tällaisen näyn mekin näimme, vaikka kuva ei olekaan omani.

Kuva: David Monniaux, Wikimedia Commons
Tallin lisäksi pääsimme käymään myös yhdessä satulahuoneessa.

 

Kyllä oli satulat hienossa ojennuksessa upeilla telineillä.




Hevosia pääsimme kuitenkin kuvaamaan sitten ratsastuskoulun ulkopuolella.


Wienissä on paljon näitä hevosvaunuja, Fiakereita.
Tässä yksi hevonen hienosti virkatussa päähineessään.


Wienissä riittäisi museoita vaikka kuinka paljon,
mutta määräänsä enempää niitä ei kuitenkaan jaksa kiertää.
Schönbrunnin ja Hofburgin museoiden lisäksi
kiersimme vielä taidehistoriallisen museon.


Taidehistoriallinen museo ja yllä olevassa kuvassa näkyvä luonnontieteellinen museo 
ovat kaksi täysin identtisen näköistä rakennusta. 
Niiden välissä on puistoalue ja keisarinna Maria Theresian patsas.

Jo museon sisätilat ovat näkemisen arvoiset upeine seinä-, ja kattokoristeineen.
Tässä museon kahvila, jossa nautimme palat Sacher-kakkua välipalaksi.


Museossa on laaja egyptiläinen kokoelma muumioineen ja sarkofageineen 
sekä paljon antiikin Kreikan ja Rooman taidetta. 
Maalauksia riittää monelta aikakaudelta ja taiteilijalta,
mm. Rubens, Rembrandt Dürer, Vermeer, Titian ja Tintoretto.
Museo on tunnettu siitä, että siellä on maailman laajin Brueghel-kokoelma.
Tässä taiteilija jäljentämässä Brueghelin "Metsästäjiä talvimaisemassa" -taulua.


Wienin upein kirkko Stephansdom on aivan kaupungin keskustassa.
Sen erikoisuus on mosaiikkilaatoilla päällystetty värikäs katto.


Kirkon kahteen torniin pääsee katsomaan näköaloja.
Yllä olevassa kuvassa näkyvään eteläiseen torniin olisi pitänyt kiivetä portaita,
joten valitsimme helpomman tien ja menimme hissillä pohjoistorniin,
jossa sijaitsee valtava Pummerin-kello.


Sieltä oli aika upea näköala.


Kirkon katon mosaiikit pääsivät oikeuksiinsa ylhäältä katsottaessa.


Kirkko on myös sisätiloiltaan erittäin vaikuttava,
joskaan se ei kuvassa pääse oikeuksiinsa.


Aivan toisenlaista arkkitehtuuria Wienissä edustaa moderni Hundertwasserhaus.
Se on Friedensreich Hundertwasserin suunnittelema asuinkerrostalo,
joka on rakennettu 1983-86. Talo on suuri, ja siinä on paljon erikoisia yksityiskohtia.


Talossa on taidekahvila, mutta muuten taloa ei pääse tutkimaan sisältä,
sillä se on aivan tavallinen asuinkerrostalo.


Wienissä on myös huvipuisto Praterin puistoalueella.
Kävimme siellä iltakävelyllä, mutta emme varsinaisesti huvittelemassa. 
Ajoimme vain kuuluisalla vanhalla maailmanpyörällä, Wiener Riesenradilla.


Se oli oikein miellyttävä kokemus - kauniit maisemat eikä yhtään pelottava.


Wienissä on paljon kauniita puistoalueita,
joissa mekin välillä istuskelimme ja lepuutimme jalkojamme.
Burggartenista löytyy mm. Mozartin patsas.


Tässä hieman Volksgartenin kukkaloistoa.


Belvederen linnan puisto on myös upea, 
vaikka se jäikin meiltä tällä reissulla käymättä.

Kuljeskelimme myös kaupungilla, koska täytyyhän 15-vuotiaan päästä shoppailemaan.
Wienistä löytyykin vaikka mitä sellaisia liikkeitä, joita ei kotikulmilta löydy.
Mariahilferstrassen varrella on turistin kukkarolle paremmin sopivia liikkeitä
kuin keskustan kävelyalueilla, esim. Kärntnerstrassella ja Grabenilla. 


Wien oli ainoa paikka, jossa vierailin eräänlaisessa lankakaupassa.
Paikallisessa kirjakaupassa oli nimittäin myös lankoja
ja monenlaisia muistakin käsityötarvikkeita.


Lankoja oli kaksi isoa hyllyllistä ja ne olivat enimmäkseem Schachenmayrin lankoja.


Lisäksi lankojen lähistössä oli kaikki käsityöhön ja askarteluun liittyvä kirjallisuus.


Erilaiset amigurumihahmot olivat näkyvästi esillä.
Kirjojen lisäksi oli paljon erilaisia valmiita paketteja lankoineen ja ohjeineen,
esimerkiksi suloisia nalleja.


Frozen-elokuvat hahmoillekin oli oma pakettinsa.
Yhdessä oli myös monta erilaista Disney-prinsessaa.


Hellyyttävimpiä olivat minusta nämä hauskat virkatut "kumiankat".
Mukana oli prinsessoja ja supersankareita.


Muutenkin nämä ankat olivat suosittuja turistikaupoissa,
niitä oli Mozartista keisarinnaan ja kaikkea siltä väliltä.
Tässä oma Dirndl-pukuinen ankkani.


Välillä jalat väsyivät ja oli syytä istahtaa.
Koska meillä oli vierailijoille tarkoitetut useamman päivän liput julkiseen liikenteeseen,
oli ratikalla ajelu oikein mukava tapa istua ja katsella samalla maisemia.



Wienin keskustaa kiertävää Ring-katua pitkin kulkee myös
turisteille tarkoitettu Ringtram-linja,
jossa voi kuunnella kuulokkeilla selostusta näkymistä eri kielillä.
Tähän ratikkaan täytyy kuitenkin ostaa erillinen lippu.


Mukavin tapa lepuuttaa jalkoja Wienissä on tietenkin istahtaa Kaffeehausiin.
Kahviloita Wienissä riittää, ja niiden tarjottavat ovat mainioita.

Kahveja on monenlaisia, joten kannattaa kysyä tarjoilijalta,
jos ei oikein tiedä mikä on mitäkin. Kahvien nimet ovat aika outoja.


Minulle maistui parhaiten Verlängerter, joka on vedellä jatkettua espressoa,
eli melko tavallisen makuista tummapaahtoista kahvia.
Melkein kaikissa muissa juomissa on maitoa,
joka ei tällaiselle laktoosi-intolerantikolle oikein sovi.

Kahvin kanssa kuuluisin herkku Wienissä on tietenkin Sacher-kakku.
Onneksi Sacher-kakku oli useimmissa paikoissa maidotonta,
joten minäkin pääsin maistelemaan sitä.



Sitä aidoista aidointa saa hotelli Sacherin kahvilasta,
jossa yksi kakkupala maksoi 7,80 euroa.
Emme jääneet kuitenkaan jonottamaan sinne
ja muualta saikin kakkupalan paljon halvemmalla.
Yllä olevan kuvan kakku ja kahvi nautittiin Gerstnerillä.

Muista itävaltalaisista leivonnaisista mainittakoon Apfelstrudel,
jota kannattaa myös maistaa.

Herkkuja kannattaa käydä maistelemassa ja ihailemassa ainakin Demelillä.
Herkkutuliaisiksi ostin pari pussia Wieniläsiä kahvipapuja
sekä kahvinmakuisia suklaita Julius Meinlin herkkukaupasta.


Kulinaristien kannattaa lukea tämä Mallaspullan postaus
jossa on upeita kuvia herkuista ja vinkkejä hyviin ruokapaikkoihin.
 Sitä lukiessa saattaa kyllä tulla melkoinen nälkä!

Schwedenplatzilla on Wienin kuuluisin jäätelöpaikka, 
Se sijaitsi kätevästi reiteillämme, joten pari kertaa kävimme jäätelöllä.


Laktoositonta jäätelöä ei reissulta löytynyt,
mutta onneksi Vegaanijäätelöistä löytyi runsas makutarjonta.
Tuo isompi annos on tietenkin äidin...


Wien oli upea, sääkin suosi mainiosti.
Jos olet suuntaamassa Kesiki-Eurooppaan,
ei voi kuin suositella.
Minä kävin nyt Wienissä viidettä kertaa,
eikä kyllästyttänyt yhtään!


Seuraavalla kerralla saan toivottavasti kerrottua,
mitä siitä reissukäsityöstä syntyi.
Se on nimittäin vieläkin kesken...

Mukavaa viikonloppua ja alkavaa heinäkuuta!