tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen

Pääsiäinen on vietetty ja arkeen palattu.
Arjen alkamisessa mukavaa oli se,
että työviikko alkoi ja olikin jo tiistai.
Melkein kuin viikko olisi jo voiton puolella,
vaikka on oltu vasta yksi päivä töissä.


Pääsiäisen alla päätin osallistua
pääsiäisteemaiseen KAListeluun
Olen ollut mukana kolmessa yhteisneulontaprojektissa,
jotka ovat olleet joulun alla.
Nyt oli kiva osallistua kerrankin
johonkin muuhun vastaavaan.
Joulusukkia on jo tarpeeksi.

Tämä yhteisneulonta alkoi palmusunnuntaina
ja päättyi ensimmäisenä pääsiäispäivänä.
Minä laitoin sukat puikoille vasta tiistai-iltana,
joten jouduin tekemään heti kerralla
kolmen päivän urakan.


En käyttänyt ohjeen värejä,
sillä halusin kuluttaa varastojani.
Sopivaa vaaleanvihreää ja oranssia
löytyi melkein täydet kerät.

Kuviovärinä oli tarkoitus käyttää valkoista,
mutta en voinut vastustaa kiusausta
tehdä ensimmäisen raidan tiput keltaisella.

Seuraavaan raitaan tuli lampaita,
ja valitsin kolmanneksi kuvioväriksi suklaanruskean.
Tähän vaiheeseen sukkani jäivät,
kun lähdimme pääsiäisen viettoon.


Pääsiäsilomasella vierailimme koko perheen voimin 
Etelä-Pohjanmaalla lapsuuteni maisemissa.

Pääsiäisen aikaan osui myös mieheni syntymäpäivä,
joten kakku piti tietenkin leipoa.
Minä tein pohjan ja nuoret koristivat.


Lapsuudenkotini keittiössä kakkua paistaessani 
muistelin omaa äitiäni leivontapuuhissa.

Keittiön ylimmässä laatikossa
kauhojen ja lastojen ja veitsien joukossa
oli äidin jäljiltä edelleen
kolme ohutta metallista sukkapuikkoa.
Tuossa kuvan yläreunassa ne näkyvät.


Näitä puikkoja ei tietenkään käytetty neulomiseen,
vaan niillä kokeiltiin kakun kypsyyttä.
Kokeilin samaa konstia,
ja kyllä sukkapuikoista on apua moneen asiaan!
Nuo puikot vien aikanaan talteen
omaan keittiööni ja vaalin äidin oppeja.

Äidin leivonta- ja neulontapäivät ovat auttamattomasti ohi.
Nykyään hän enimmäkseen nukkuu.
Joskus hän jaksaa vielä jutella jotakin.
Joskus hän tuntee minut,
joskus luulee omaksi äidikseen
tai lapsuudenystäväkseen.
Miten milloinkin.

Pohjalaiseen pääsiäisenviettoon
kuuluu aina pääsiäiskokko
lankalauantain iltana.
Tietenkin kävimme sitäkin ihmettelemässä.


Poikkesimme myös mökillä toteamassa,
ettei kevät vielä ollut edennyt kovin pitkälle.


Retkeilimme mökillä sen verran,
että sytytimme tulet takkaan ja paistoimme makkaraa.


Ja aina kun oli aikaa
jatkoin sukkia eteenpäin.
Äidin vuoteen äärelläkin tuli taas istuskeltua
puikkoja kilistellen.


Lauantaina sain toisen sukan
samaan vaiheeseen ensimmäisen kanssa
ja ensimmäisen kantapään valmiiksi.
Kantapää tehtiin ristiinvahvennettuna.

Lopulta sain molemmat sukat
kärkeä vaille valmiiksi
ennen Pohjanmaalta paluuta.
Automatkalla oli helppo tehdä sukat valmiiksi,
kun enää tarvittiin yhtä väriä.


Langatkin sain pääteltyä
maanantai-iltana kotona,
joten ennen arjen alkua tuli valmista.


Tämä oli mukava projekti tähän vuodenaikaan.
Tosin nyt kun sukat ovat valmiina,
pääsiäinen onkin jo ohi.


Ensi vuonna aion viettää koko pääsiäisen
näissä värikkäissä sukissa!